Tein tänään kotijumpan päätteeksi pienen keskittymis-/läsnäoloharjoituksen ja kokemus oli niin voimaannuttava, että tuli valtava tarve yrittää jotenkin välittää tunnetila teille.
* * * * * * * * * * * * *
* * * * * * * * * * * * *
Rullasin maton sivuun ja työnsin kaikki huonekalut pois tieltä. Vähensin valoja sopivasti.
Teimme tämänkaltaisia harjoituksia teatterissa ennen esityksiä.
Katselin tilaa eri näkökulmista, pistin asioita merkille. Päästin yhdestä ajatuksesta irti ja tartuin seuraavaan.
Liikutin ensin yhtä ruumiinosaa kerrallaan ja annoin sen viedä. Käsi. Varvas. Polvi. Nenä. Yksi ruumiinosa edellä ja kroppa perässä. Kuuntelin musiikkia ja annoin sen viedä. Yritin sulkea koko muun maailman hetkeksi pois ja keskittyä hetkeen.
Liikuin eri tasoilla, välillä kurkottelin kattoon ja välillä kävin lattiatasossa.
Etsin asioita, joilla on merkitys.
Löysin.
Yritin maadottaa itseni lujasti maahan vaikka välillä horjutti ja tasapaino meinasi pettää. Tanssin ajattelematta miltä se näyttää, keskityin vain siihen miltä tuntuu. Sillä hetkellä tunsin itseni vahvaksi, olin läsnä. Tuli lämmin ja hyvä olo. Levollinen.
Myös Allu taisi tuntea itsensä Vahvaksi ja päätti kokeilla rajojaan kiipeämällä patterin päälle.
Tärkeintä on että uskoo itseensä ja yrittää. ♥
Aaww kissat ja patterit:'D
VastaaPoistaHaha.. Sanos muuta! Tuo tilanne ei päättynyt kovin mallikkaasti. Kissa selvisi ehjänä, mutta sen ylpeys tais saada kolhuja. x)
PoistaIhanaa, tuollaista pitäisi tehdä.. Se rentouttaa :)
VastaaPoistaTodellakin! Jotenki tosi terapeuttista, voimaannuttavaa ja rentouttavaa. Pitäis tehä useemmin tällasii. :)
PoistaVoi Allu! :') Sun liike näytti vähän enemmän sulavammalta ;)
VastaaPoistaSiitä en tiedä, melkoista huojumista. :´D Tosin vain toinen meistä tipahti rytinällä lattialle... =^-^=
Poista