Olen ihan järjettömän väsynyt syystä että huonot yöunet... Pitkään olen nukkunut hyvin ilman melatoniinia tai muitakaan apuja. Nyt on kuitenkin mennyt vähän valvoskellessa milloin mistäkin syystä. Toissayönä sydän hakkasi hirvittävää rallia ja vieläpä epätahtiin osin. Kolmelta yöllä nousin ylös ja olo oli kuin olisin juossut maratonin!
Kaikenmoista olen kuitenkin ehtinyt puuhaamaan väsymyksestä huolimatta. Eilen kävin ystäväni kanssa syömässä. On pakko myöntää, että ravintolasyöminen on edelleen tietynlainen haaste, mutta selviän siitä kyllä. Kävin samaisessa ravintolassa viimeksi melkein tasan vuosi sitten. Tilasin eilen saman vuohenjuustosalaatin kuin silloinkin. Silloin söin myös jälkiruokaa seuran vuoksi, koska en kehdannut olla ottamatta. Jälkiruoka kammotti, koska pelkäsin lipsuvani ja että sortuisin myöhemmin ahmimaan. Loppupäivänä en syönyt enää mitään ja kuvittelin että pullottava maha näkyy kilometrien päähän... Paniikissa katsoin annoksen kalorilukemat ravintolan nettisivuilta.
Tänä vuonna en ottanut jälkiruokaa, enkä ollut ahdistunut loppupäivää. Lautaselle toisaalta jäi sellaista mitä vuosi sitten ei jäänyt. Paranemiseen kuuluvan mättövaiheen jälkeen tajusin mistä ahmiminen johtuu ja miten sen saa loppumaan. Sen tiedon myötä sellaista ei ole kesän jälkeen tapahtunut enkä sitä myöskään pelkää. Nyt en miettinyt kaloreita, tiedän että tarvitsen energiaa, jotta kroppa jaksaisi pitää elintoimintoja ja järjenjuoksua (?) yllä. Söin seuraavan kerran vasta 7 tunnin kuluttua illalla ja nälkä oli jo aika kova. Vuosi sitten olisin tuntenut itseni Onnistuneeksi, tänä vuonna hieman jopa säikähdin pitkää väliä syömisten välillä ja söin iltapuurot mieli hyvin.
Näiden kahden salaattilautasen väliin mahtuu melkoinen mylläkkä syömisvammailua ja yritystä elää ja syödä niin kuin ihmisen kuuluu. Tavallaan olen onnistunut ja tavallaan en. Edistynyt? - Ehkä niin. Ainakin syömisiäni ohjaa täysin erilaiset periaatteet kuin vuosi sitten tai kesällä.
Olen luonnostellut joitakin nykyiseen syömistilanteeseeni liittyviä postauksia ja toivon että saan niitä joskus myös julkaistua. :)
Nyt täytyy lähteä nukkumaan, nimittäin huomenna alkaa pitkästä aikaa ihan oikea Arki! Hyvää yötä! ^^
Tsemppiä pimu (:
VastaaPoistaKiitos ♥ !
PoistaSeitsemän tuntia aterioiden välille on hiukka liian pitkä.
VastaaPoistaJoo niin on - tiedän. Ei ollut mitenkään normipäivä tuo, käytiin päivällä syömässä ja illalla oli yksi teatterijuttu enkä viitsinyt reissata välissä kotiin. Eväät ois ollut kova sana, mutta eipä tullut mieleen. Yhtäkkiä vaan huomasin että kello on jo vaikka mitä ja että kylläpäs heikottaa...
PoistaPointtina oli siis se, että vuosi sitten olisin ollut tähän tyytyväinen ja tänä vuonna tuli ennemminkin sellainen olo että nyt ruokaa ja äkkiä. :P
Tärkeintä on itse juuri ymmärtää mikä syömistä johtaa ja valintoja ratkaisee. Ja tässä tunnut olevan jo pitkällä eli hyvä sinä! :)
VastaaPoistaKiitos<3 Vaikka välillä toivoisin olevani jo terveempi, ajatusmaailman ero vuodentakaiseen on ilmeinen. Ainakin suunta on muttunut terveempään. :)
Poista