torstai 5. kesäkuuta 2014

Jos vähän hidastaisi...

Poljin vähän hitaammin töistä kotiin. Pysähdyin ja maistoin ketunleipää sekä kuusenkerkkää. Poimin yhden puhalluskukan, puhalsin ja toivoin. Hetkeä myöhemmin kuuntelin ukkosta ja annoin sateen sataa paljaille varpaille. Hengitin vähän syvempään, ettei jäisi elämättä hyvä hetki elämää.















Onni on kun työmatka kulkee tällaista reittiä.

7 kommenttia:

  1. Nämä sun kuvas on aina niin ihania ja saa hyvän mielen! :) Ihana metsä <3

    VastaaPoista
  2. Ihana fiilis tuli tästä sun postauksesta, vaikka tässä oli vähän tekstiä, tämä antoi paljon. Voin kuvitella sen fiiliksen, miltä tuo hetki on tuntunut. Muistelet sitä todennäköisesti vielä piiiitkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ihanasti sanottu. :) Tällaisia hetkiä tapahtuu usein, vaatii vain hieman pysähtymistä huomata ne. ^^

      Poista
  3. Ketunleipä. Muistan että niitä pienenä maisteltiin, muistan myös maun. :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi ♥ !