Heippis pitkästä aikaa! Pahoittelut hiljaiselosta, on ollut taas miljoona rautaa tulessa niin kuin aina ja sen lisäksi paluu arkeen koitti jälleen ja päivät ovat täysiä aamusta iltaan huh!
Minul on huomenna (eli tänään keskiviikkona btw!) synttärit ja minä hölömö lupasin tuoda synttäriherkkuja töihin kun alakerran pullahurjat kävivät jo tänään kyselemässä kun erehtyivät päivästä... Oon varmasti maailman paskin leipuri ja täysi tohelo keittiössä. Kadehdin niitä jotka osaavat taikoa leipomuksista edes jokseenkin säädyllisen näköisiä. Noh, ehkä maku ratkaisee eikä ulkonäkö. Siitäkään en tosin ole varma, koska oma maistiaiskappaleeni valui paluupostina vessanpönttöön. Ihmettelin kun kesken kaiken tuli kamalan heikko ja etova olo. Kuiva suu kuin kamelilla, vitivalkoinen naama, harmaat huulet ja kylmä hiki - ai että! Seuraavaksi halailinkin jo posliiniastiaa. Nano teki myötätuntoisesti samoin ja onnistuin nappaamaan siitä heilahtaneen kuvan koska kännykkäkin oli kulkeutunut vessaan kun olotila iski kesken viestin kirjoittamisen. Alkoi naurattaa koko tilanne, harvoin sitä kyykkii yrjöllä kissan kanssa ja vieläpä taltioi tapausta kameralle.... :´D Yökötys meni onneksi nopeasti ohi, ehkä kroppa ei vain halunnut minttusuklaamuffinssia. Se olisi varmaan halunnut jotakin suolaista mikä oli unohtunut leipomusten tieltä. Voin silti kertoa että nyt menee kyllä hetki ennen kuin leivon yhtään mitään!
Onnistuin telomaan ranteeni jossain, se ei tykkää vääntelystä eikä kiertoliikkeistä. Osteopaatti-siskoni sanoi, että minulla on niin kapearakenteiset ranteet, että niihin voi tulla helposti hermopinteitä kun niihin pitäisi kuitenkin mahtua sama setti hermoja ynnä muita kuin isokätiselle miehelle. En ollut ikinä ajatellut sellaista. Tämä nyrjähdys tapahtui kuitenkin aika varmasti kankaalla viime perjantaina. Roikuin studiolla kolme tuntia kun minusta ja ilmajoogasta tehdään juttu koko konsernin henkilökuntalehteen, hui! Jännittää. Voin näyttää kuvia teillekin jos haluutte nähdä, niissä oli muutama aika hieno.
Flunssasta selvittiin onneksi aika vähällä, nyt jatkuu Pirkan Pyöräilyyn reenaaminen vielä muutaman viikon verran. Toiveissa olisi ehtiä yksi 100km lenkki niin sitten tietäisi jaksavansa (tai kuolevansa). Rytmihäiriöt ovat nostaneet inhottavasti päätään rasituksessa, toivon että ovat ohimenevää/harmitonta sorttia. Levossa niitä ei onneksi ole ollut ja olo on muutenkin ollut ihan ookoo. Sormet ja varpaat ristissä nyt ettei tuu mitään nihkeyksiä.
Niin ja sitten minä tollo menin värjäämään vaivalla (ja isolla rahalla) vaalennetut hiukset. Erehdyin vähän väristä jolla ryhdyin juurikasvua värjäämään.. Ohuesti harmittaa, mutta onneksi ei ollut kestoväri. Ja onneksi värjäsin vain juurakkoa. Ei se varmaankaan kokonaan lähde pois, mutta haalistunee.
Hupsansaa nyt täytyy kyllä rakentaa iltapalaa ja suunnata Höyhensaarille niin jaksaa huomenna taas sykkiä ja vanhentua! Mukavaa ja (ainakin sisäisesti) aurinkoista päivää kaikille! pus pus
Hyvää syntymäpäivää! Ja muista treenailla armollisesti, omaa kehoa kuunnellen. :)
VastaaPoistaKiitos! Muistan kyllä, nyt ei passaa vetää mitään övereitä :)
PoistaHyvää syntymäpäivää! Ja hyvällehän nuo leipomukset näyttää :) Ja muista kuunnella kroppaa treenaillessa ;>
VastaaPoistaKiitos! :> Hyvin teki leipomukset kauppansa vaikka karulle näyttikin. :D Muistan kyllä, peruslenkit ei oo mitään satasia, lähinnä ois vaan kiva keretä polkemaan yks vähän pidempi lenkki niin se tois luottamusta kesäkuulle, mut ei kaadu maailma jos ei kerkee. :)
PoistaOnnittelut! :)
VastaaPoistaEihän niissä leipomuksissa pääasia olekkaan ulkonäkö vaan se maku ja varmasti hyvältä maistuivat! :)
Muistuttelen myös kuuntelemaan kehoa treenejä tehdessä ettet rasita itseäsi aivan liikaa.
Tsemppiä!
Kiitos! :)
PoistaTotta, maku korvasi ulkonäön tässäkin tapauksessa, hyvin tekivät kauppansa. :D
Muistan kyllä kuunnella kehoa, nyt ois vaan tosi hölmöä sössiä koko homma vetämällä överit!
Paljon onnea munkin puolesta :)!
VastaaPoistaKiitos! :)
PoistaOnnea juniori ^^ kunnon hymyn sain kyllä huulille, ja mitä sitä kaunistelemaan, nuo muffinssit...... maku ratkaisee :,DDD uskallan "nauraa", kun tiedän ettet tykkää huonoa?`:D mutta maku ratkaisee, niinkuin sanoit :P :) mutta hei, nousi kyllä myös huoli... nuo viestit mitä kroppasi sinulle kipuina, häiriönä ja okseneteluna kertoo viestivät minusta siitä että olisi hyvä myös kuunnella omaaa kroppaa ja jaksamista. ei saa vetää liika tiukille, vaikka kuinka mieli olisi jo menossa :/ ja miettiä, onhan syöminen varmasti riittävää, reenaamisesi on kuitenkin melko rankkaa? sydämmen kanssa ei ole leikkimistä, se ei vaadi kuin sen yhden kerran ja voi käydä huonosti. eli muistappa lepäillä myös, joohas? ^^
VastaaPoistarentoa vapaapäivää sulle sinne :) pysähdy ja hengitä välillä ^^
Juniori :´D Kiitos <3 Haha saa nauraa ihan vapaasti, niin tein itsekin ja työkaverit myös. :´D
PoistaÄläs huoli höppänä, musta tuntuu että rytmärit ja yrjö meni aika pitkälti naistenvaivojen piikkiin, nimittäin häröilyt hurjistuu yleensä ennen menkkoja (ja nyt niitä ei ole taas ollut) ja eka tulvapäivä tekee monesti tosi kuvottavan olon. Tuolloin töissä oli ollu ihan hullu päivä ja syömisten välillä oli 9 tuntia, jonka jälkeen 3 min ruokatauko, ja seuraavaksi kunnon köntti sokeria tyhjään mahaan kauheen höökaamisen jälkeen puol kymmeneltä illalla kertaakaan istahtamatta... Et ei ollu ihan normipäivä kyl! En vedä itteeni liian tiukille, siitä oon kyl tosi tarkka nyt. Sittenhän kaikki vaiva menis harakoille. Oon syöny enempi ku aikoihin, koska muuten ei yksinkertasesti oo mitään mahkuja jaksaa. Ja muistan lepäillä myös ja hengittää. <3 Kiitos kun välität, mut ei oo huolta ihan oikeesti. ^^