Taikatalvi

Kun asuu kaupungin valoissa, on valtavan voimaannuttavaa päästä välillä näkemään linnunrata ja kuulemaan hiljaisuus ja se kun elävä vesi rummuttaa jään alla.

Meidän mökkireissusta tulikin vain yhden yön mittainen, mutta on sekin tyhjää parempi. Se on hassua, miten pienikin irtiotto tekee joskus hyvää. Ei sillä että olisin löytänyt sisäistä rauhaa, oikeastaan päin vastoin - oli melko levoton olo. Hiljaisessa ympäristössä pään sisäinen hälinä korostuu. Paljon mietittävää ja toisaalta jokunen huonosti nukuttu yö lihasjumien myötä. Tiedättekö sen tunteen kun on melkein kuumeinen olo siitä kun lihakset on niin hapoilla? Ei auta magnesiumit sun muut aijai... Juoksukamat otin kyllä mukaan (koska jalat ei oo tällä hetkellä yhtään jumissa x)), mutta juoksuhalut kaikkosivat siinä kohtaa kun lämpömittari näytti aamulla -17 astetta! Oikein hyvä lepopäivä siis, ehkä hyvä niin. Käytiin kyllä kävelemässä vähän ja testailin uutta objektiivia sen minkä jäätymättä pystyin, eli aika vähän. :D

Haalin paljon tekemistä, mitä olisi kerrankin aikaa tehdä. Otin mukaan helmityöt, valokuvauskirjan, hiusvärin ja muuta pikkupuhdetta, mistä lopulta jäi tekemättä suurin osa - mikä ei yllättänyt eikä onneksi myöskään haittaa. Yhden helmiötökän sain tehtyä samalla kun juteltiin isän kanssa. Oli hieman jäinen tilanne kun isä sanoi muutaman kaljan juoneena "kyllä sun kanssas on ollu vaikeeta voi jumalaut et on ollu. Mut nyt on jotenki niin levollinen mieli ku tietää että kaikki on hyvin." Isä viittaa siis teiniaikojen sairaalareissuihin ja nuorisokotiaikoihin ynnä muihin. Oli vähän vaikea katsoa silmiin, hymyillä ja nyökytellä. Toisaalta on ehdottomasti paljon parempi että isä elää siinä uskossa ettei niiden aikojen jälkeen ole ollut mitään, mielenrauha hälle... 

Syömiset sujuivat omalla painollaan turhia miettimättä mikä oli ihanaa. Osin mentiin toki omilla eväillä, koska isä elää paljon "miestenruoalla," eli lihapiirakkaa ja makkaraa, omnom! Päädyin siis tekemään mm. perinteisen parsakaali-paprika-herkkusieni-sipuli -setin med kananmuna. Niin perus, mutta niin hyvää! 

Tuntui hetkellisesti talvelta vaikka olen elänyt jo vahvasti keväässä. Silti torstain aurinko oli toivoa täynnä, niin kaunista kun ilmassa leijaili kimaltavia pakkaskiteitä kuin taikametsässä. <3 

♥