Radiohiljaisuutta

Vastasin eilen kerralla moneen viestiin, luin sähköpostit, selasin Facebookin nopeesti ja nyt yritän kirjoittaa blogiin jonkun järkevän lauseen. Kuinka hyvältä tuntuukaan joskus unohtaa puhelin kotiin ihan tarkotuksella ja olla läsnä vain siellä missä on.

On ollut parempi olla kuin aikoihin tai ikinä. 

OLEN... 

- Ylittänyt itseni monella tavalla -

- Rikkonut rajoja -

- Opetellut seisomaan käsilläni -

- Telonut nilkkani pienesti ja uittanut sitä lammessa ensiavuksi (liittyy edelliseen, höm!) - 

- Syönyt sushia ensimmäistä kertaa elämässäni, oli hyvää -

- Itkenyt ilosta -

- Soittanut pianolla Lohikäärme Puffia -

- Hukannut ajantajun ja nukkunut liian vähän -

- Noussut sängystä vatsalihakset nauramisesta kipeänä -

- Unohtanut käydä kaupassa ja silti taikonut tyhjästä jääkaapista evästä kahdelle -

- Pelännyt lujassa vauhdissa niin, että luulin kuolevani ja miettinyt samalla, että ainakin olisin kuollut onnellisena -

♥

Ps. Ratkaisin myös myös elämää suuremman ongelmani nimeltä hiusriisi korjausleikkauksella ja nyt tuntuu omalta: