perjantai 24. huhtikuuta 2015

Pirkan Pyöräilyyn!


Tittidii! Täten ilmoitan että minä, Riko kaava! -blogin Tiu olen nyt niin hyvässä kunnossa henkisesti ja fyysisesti, että aion osallistua 7. kesäkuuta Pirkan Pyöräilyyn! Olen ollut siellä viimeksi neljä vuotta sitten. Sen jälkeen kaikki keväät ovat menneet joko nälkäkuureista toipuessa tai rytmihäiriöiden kanssa kituutellessa ja vaikka ajatus on käynyt mielessä aiempinakin vuosina, sellainen rasitus ei olisi ollut mitenkään hyvästä. Mutta nyt, tänä vuonna perusongelmani oli lähinnä rehellinen rapakunto, mikä pääsi talven mittaan syntymään. Nyt sekin on kuitenkin saatu aisoihin! Vaikka siskoni sanoin "lahjattomat treenaa," en silti ihan kylmiltään tällaista matkaa lähtisi sinkuttamaan. Olen reenaillut määrätietoisesti jo jonkin aikaa ja kokeillut rajojani, kasvattanut lenkkien mittaa siihen pisteeseen, että tiedän jaksavani. Ja onhan tässä vielä aikaakin puolitoista kuukautta. Tuntuu kivalta kun on tavoite ja kun huomaa, että kehitystä tapahtuu. Tavoitteeni on selvitä maaliin asti niin että on vielä kivaa ja varovainen ajatus vielä parantaa omaa aikaa edellisestä kerrasta, mutta jos niin ei tapahdu niin ei haittaa.


Matka on 134 km ja lisäksi vielä 15-20 km kotimatkoja, eli yhteensä sen verran, että illalla varmasti tietää polkeneensa! Reitti on hyvin kaunis, matkan varrella näkee monenlaista maisemaa (ja kulkijaa). Tietenkin voi olla, että juuri sinä päivänä vettä tulee kuin Esterin perseestä, mutta se riski on otettava. Sitten mennään asenteella jne.. :D

Syömiskulttuuri on muuttunut paljon roimasti kasvaneen kulutuksen myötä. Vielä on vähän petraamista määrien kanssa, mutta suunta on silti oikea. Nälkä tulee kyllä, ja se on niin kova, ettei tarvitse miettiä syönkö vai en. Kroppa kyllä muistuttaa, jos ei ole saanut tarvitsemaansa. Haluan jaksaa hyvin ja enemmän mikä vaatii riittävää energiansaantia. Tuntuu siltä, että olen saanut vahvan ja jaksavan kroppani takaisin mikä on ihanaa! Urheilulla ja nimenomaan raskaammalla sellaisella on selkeästi positiivinen vaikutus mielialaan ja keskittymiskykyyn. 

Jännittää vähän, mutta samalla oon ihan
 valtavan innoissani tästä!

Ps. Verne taistelee ja tuli eilen illalla kerjäämään ruokaa niin kuin aina. <3

12 kommenttia:

  1. Oi, miten hienoa! Onnellinen puolestasi, ihanuus <3

    VastaaPoista
  2. Oi, mahtavuutta! Voin vain todeta, että tuollaisen matkan polkijaksi minusta ei olisi. :D Mutta ihan huippua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, sulla onkin tällä hetkellä ihan toisenlainen projekti käsillä. ;) ♥

      Poista
  3. Kuulostaa mahtavalta! :) Itekkin ennen sairastumista pyöräilin ja maantiepyörä varastossa polttelee, josko tänä kesänä.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi että. ^^ Ehkä siellä varastossa odottelee motivaattori parantumiseen, tsemppistä tyttö ♥ !!

      Poista
  4. Mukavaa pyöräilyä :) Kuulostaa mahtavalta!

    VastaaPoista
  5. Vähänkö kiva että pääset osallistumaan tuollaiseen! Ja sitä varten tarvitsee paljon ruokaa jotta jaksaa ;)
    Tsemppiä fillarointiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon niin innoissani! Ja kyllä, syyä täytyy paljon tai muuten menee olo kyllä ihan kamalaksi :X Kiitos! ♥

      Poista
  6. Ole YLPEÄ itsestäsi, SINÄ olet tehnyt ja teet sen työn. SINÄ vapautit ja vapautat itsesi, ja niin kliseistä kuin se on, vapaana, vain taivas on rajana joskin kuussakin on kävelty :)
    Pidä huoli itsestäsi ja kiinni tästä kaikesta!
    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista <3 :') pidän huolta enkä aio luopua tästä mistään. Tsemppistä ja valovoimaa sinulle myöskin! ^^

      Poista

Kiitos kommentistasi ♥ !