Pussirottana tällä tavalla näin

Lupasin jo aikaa sitten kertoa teille jotakin kuvin:

TITTIDII!!

Minä vahingossa tämmöset.. Ei vaan, en vahingossa. Vuosi tolkulla olen miettinyt että oispa kiva jos ois renkaat kotona. Pienenä oli. Mutta olen aina epäröinyt, että saako tällaisia aikuisenkestävästi kattoon? Vastaus on kyllä!

En saanut tätä aiemmin kuvattua kun tulin kipeäksi samaisena iltana kun M asensi renkaat kattoon. Vähän ehdin testailemaan, mutta kuitenkin sen verran että koko yläkropan lihakset olivat parin päivän päästä ihan tuhannen tukossa! Voin kertoa että ylösnousemus sängystä ei ollut ihan läpihuutojuttu.. x) Sen jälkeen olen muistanut venyttelyn tärkeyden ennen ja jälkeen. Köh! Sain myös karvaasti todeta miten paljon ketterämmin tämä sujui 10-vuotiaana. Tosin onhan elopainokin nykyisin hieman eri, joten nostettavaakin on vähän enemmän. :D

Koulussa kiellettiin aina kaikki kiva. Aina oli joku ahdasmielinen aikuinen huutamassa: 

"Pois köysistä!" 

"Pois renkaista!" 

"Pois puolapuista!"

Minä oisin vaan tahtonut kiipeillä ja roikkua. Kerran vuodessa oli telinevoimistelua mitä rakastin yli kaiken ja mitä useimmat muut inhosivat. Haha, varsinaiset koululiikuntatraumat minullakin (niitä on useita!), mutta nyt ei ole kukaan kieltämässä. Vielä aikuisenakin mie tahon. Kaiken hauskan lisäksi kyllä tämä urheilustakin käy. Oikeastaan ihan sama pelleileekö miten tahansa vai punnertaako tosissaan niin hiki tulee hetkessä!