Heinäkuu on vaan pukeutumiskysymys!

Radiossa kerrottiin,  että anorektikot syö aina vessapaperia. :´D Kyllä varmasti joku höppänä on niinkin tehnyt, mutta melko karkea yleistyis, sanoisin.

On ollut päiviä, jolloin kesä on oikeasti tuntunut kesältä. Olen onnistunut vaimentamaan pirun pääni sisällä, joka on hönkinyt savua silmiin koko alkukesän. Tai en muista, aikakäsitykseni on olematon. Hankin kalenterin, johon merkkaan lyhyesti mitä olen tehnyt, missä, kenen kanssa ja millä fiiliksillä minäkin päivänä, koska muuten unohdan kaiken. Olen painanut aurinkolasit päähän ja hymyillyt niiden takana. Olen avannut auton ikkunat ja kuunnellut rokkia. Olen uinut kylmässä vedessä kuin hauki, olen katsellut kun aurinko laskee. Ja nousee. Olen kerännyt puita metsästä ja paahtanut vaahtokarkkeja nuotiolla. Olen juossut sateisessa metsässä ja tullut kotiin yltäpäältä kurassa. Olen ollut enemmän oma itseni ja puhunut suoraan asioista. Olen saanut ihmisiä nauramaan ja purskauttamaan vissyt nenän kautta pusikkoon. Olen tullut kotiin vasta aamukolmelta ja ihastellut kesäöitä. Olen pelannut frisbeegolffia ja syönyt jäätelöä kaivonkannella. Oon laulanut pitkästä aikaa kunnolla kun itku ei kurista ääntä kasaan. Olen herännyt aamulla vatsalihakset naurujumissa. Harmittaa, ettei minulla ole kuvia oikein mistään tästä, tässä silti muutama melkein julkaisukelpoinen puhelimen uumenista:

Takapenkin urpot matkalla Savoon... Näytän höynähtäneeltä kirjastontädiltä xD

Frisbeegolffia, oli hauskaa vaikka oon varmasti maailman paskin heittämään yhtään mitään. Joutsenien perhe-elämää. Kesäkissat puskassa!

Kauhee sotku eikä mulla oo housuja... Allu oli riemuissaan ku tulin yöllä kotiin. Nuoli naamaa ja halus reppuselkään. Minä en ois välttämättä halunnu kynsiä selkänahkaan, siksi Ilme.

Varasisko kysyi, olenko onnellinen ja vastasin, että itse asiassa olen. Elämäni on tällä(kin) hetkellä melkoista kaaosta kaikkineen, mutta ainakin olen tehnyt ja kokenut paljon kaikenlaista. Kaikesta en voi olla mitenkään olla ylpeä, mutta olen yrittänyt paikkailla ja olla paremmin.

Kylmä kesä ei ole haitannut oikeastaan ollenkaan, ei ole painetta repiä iloa irti polttavasta päivistä, eikä tarvitse kriiseillä vähissä vaatteissa ulkomuotoaan tai arpisia käsiä. Viileässä jaksaa tehdä ja liikkua. Syömiset sujuu kun helteet eivät vie ruokahalua ja nukkuminenkin on helpompaa viileässä. Ei lämmössä toki mitään vikaa ole, mutta kaikessa on aina puolensa. Kesä se on kylmäkin kesä. ;)